Istun tässä aamukahvilla.
Neljävee ei voi nyt syödä kuulemma mitään, kun on hampaat kipeät. Ollaan yritetty selittää, että se kuuluu asiaan ja menee parissa päivässä ohitse. Toivottavasti meneekin. Muistan kyllä itsekin, kuinka kipeät ne hampaat osaa olla. Mutta jonkun ajan kuluttua jopa nautin siitä kivusta *outoko?*
Hienosti neiti antoi rautojen eilen olla suussa. Ja yölläkin olivat. Nyt saas nähdä mitä tuumaa, kun laitetaan kohta takaisin. Toivottavasti ei pahemmin laita hanttiin. Ettei menis ihan pakkopullaksi koko juttu.
Huomenna on sitten se gyne. Jännittää ja ei jännitä. Välillä kourasee mahapohjasta tosi kovasti, välillä olen ihan että ei tässä mitään ihmettä oo tapahtumassa. Saas nähdä miten huomenna, pääsenkö vessasta poiskaan. Reagoin mahalla kaikkeen 
Eilen käytiin siellä vanhempainillassa. Oli oikein mukava tuokio. Käytiin läpi hoitopaikan päiväohjelmaa ja sääntöjä ja muutenkin ihan käytännönasioita. Ei siellä kauheasti mitään uutta tullut esille, sellaista mitä ei olisi jo tiedetty. Saatiin täytettäväksi tytöistä kasvatus-ja hoitosuunnitelma. Käydään sitten keskustelu asian tiimoilta joskus ensi kuussa.
Jaahas. Pitää lähteä pesemään Neljäveen hampaat. Kun vaan kiukkuaa kaikesta. Liekö päästän edes leikkikouluun kun on noin tirisko.
Aikaisin näköjään laitetaan noita rautoja, kun ajattelee että jopa neljävuotiaillekin. Niillähän on vasta maitohampaat… Luulis, että vasta rautahampaita ruvetaan oikomaan. Meilläkin Mirikselle tulee ilmeisesti jossain vaiheessa jotain operointia, kun kaikki hampaat ei mahdu suuhun suoraan. Viime kerralla hammaslääkäri mainitsi asiasta, mutta ei sitä koska siihen puututaan.
Heips!
Kait ne yrittää Neljäveen hammaskaluston kääntää oikeaan suuntaan, että sitten ne rautahampaat (joista itse puhun leipähampaina
) tulisvat oikeassa kulmassa suuhun.. tai jotain 
Ysiveekin tais saada sen kojeensa viisi-kuusivuotiaana, nyt pääsi keväällä siitä eroon.